Ruotsin valtiopäivät päätti 15.6.2022, että Ruotsin vanha palkitsemisjärjestelmä palautetaan kokonaisuudessaan ja ruotsalaisille voidaan taas antaa kunniamerkkejä merkittävistä ansioista. Ruotsin hallitus tunnisti tarpeen palkita näkyvällä tavalla yhteiskunnan hyväksi merkittäviin saavutuksiin yltäneitä kansalaisia. Palkittavien ansioiden tulee olla sellaisia, että niistä voidaan palkita Ruotsin arvokkaimmilla kunnianosoituksilla: Kuninkaallisten ritarikuntien kunniamerkeillä tai hallituksen kunnianosoituksilla, mitaleilla tai arvonimillä. Hallitus antoi 15.12.2022 asetuksen palkitsemisjärjestelmän palauttamisesta (Sveriges främsta utmärkelser, SFS 2022:1800). Asetus astuu voimaan 1.2.2023 ja samalla kumotaan kunniamerkkiasetus vuodelta 1974 (1974:768) ja Ulkoasiainministeriön ohjeet niiden soveltamisesta (UF 1995:11). Ruotsin ritarikuntakanslia (Kungl. Maj:ts Orden) ja sen suurmestari vahvistavat Kuninkaallisten ritarikuntien ohjesäännön sen tultua hyväksytyksi hallituksen toimesta. Ensimmäisen jaon arvioidaan voivan tapahtua kuluvan vuoden syksyllä. Vuosittaisena jakopäivänä tulee todennäköisesti olemaan Ruotsin kansallispäivä 6. kesäkuuta. Merkittävä uudistus on, että kuka tahansa (yksityishenkilö tai yhteisö) voi tehdä esityksen kunniamerkistä toiselle henkilölle.

Ruotsin ritarikunnista lyhyesti

Kuninkaallisen Serafiimiritarikunnan (Kungl. Serafimerorden) perusti kuningas Fredrik I vuonna 1748 valtioneuvoston esityksestä. Ritarikunnassa on yksi luokka – ritari (jäsen) – ja se on Ruotsin korkein kunniamerkki. Ennen 1975 kunniamerkkiä annettiin Ruotsin kansalaiselle, jolla oli vähintään kenraaliluutnantin arvo ja jolle oli aikaisemmin annettu Miekka-, Pohjantähden tai Vaasan ritarikunnan suurristi. Kunniamerkki annettiin myös vieraan valtion päämiehille, kuningashuoneiden jäsenille tai korkeassa asemassa oleville ulkomaalaisille. Vuoden 1975 jälkeen kunniamerkkiä on annettu lähinnä ulkomaisille valtionpäämiehille.

Kuninkaallinen Miekkaritarikunta (Kungl. Svärdsorden) on sotilaallinen ansioritarikunta. Sen perusti kuningas Fredrik I vuonna 1748 säätyjen esityksestä palkitsemaan ruotsalaisia upseereita urheudesta sodassa sekä pitkäaikaisesta ja sotavoimille hyödyllisestä toiminnasta rauhan aikana.

Ritarikunnan kunniamerkkejä jaettiin myös ulkomaalaisille. Ritarikunnassa oli alun perin kaksi luokkaa, mutta se laajeni myöhemmin viiteen luokkaan: Suurristin komentaja (1772), 1. luokan komentaja (1873), komentaja, 1. luokan ritari (1889) ja ritari. Vuonna 1778 kuningas Kustaa III perusti erityisen Suurristin ritari -arvon,), joka voitiin antaa vain Ruotsin ollessa sodassa. Vuonna 1814 Suurristin ritari -arvo jaettiin kahteen luokkaan. Vuonna 1850 lisättiin Miekkamerkki aliupseereille. Haltija nimitettiin ’Miekkamieheksi’ (Svärdsman). Samana vuonna perustettiin myös Miekkamitali miehistölle. Vuonna 1952 perustettiin Miekkaritarikunnan (kultainen, hopeinen ja pronssinen) sotaristi, jota ei koskaan ole jaettu. Ritarikunta on ollut lepäämässä vuodesta 1975 lähtien.

Kuninkaallinen Pohjantähden ritarikunta (Kungl. Nordstjärneorden) on siviiliansioritarikunta, jonka perusti kuningas Fredrik I vuonna 1748 säätyjen esityksestä palkitsemaan kansalaisia yhteiskunnallisista ansioista, pitkäaikaisesta virka- tai virkamiespalveluksesta sekä tieteellisistä ansioista.

Vuodesta 1975 ritarikunnan kunniamerkkejä on voitu antaa vain ulkomaan kansalaisille liittyen lähinnä diplomaattiseen kanssakäymiseen tai kiitoksena Ruotsille tehdyistä palveluksista.

Ritarikunnassa oli alun perin kaksi luokkaa, kolmas lisättiin vuonna 1844. Nykyisin luokkia on viisi: Suurristin komentaja (1844), 1. luokan komentaja (1873), komentaja, 1. luokan ritari ja ritari (1975). Vuonna 1986 ritarikuntaan lisättiin kultainen Pohjantähden mitali (Nordstjärnemedaljen).

Kunniamerkkiuudistuksen yhteydessä vanha musta nauha korvattiin sinisellä nauhalla, jossa on keltaiset reunajuovat.

Kuninkaallisen Vaasan ritarikunnan (Kungl. Vasaorden), niin kutsutun vapaan ritarikunnan, perusti kuningas Kustaa III vuonna 1772 palkitsemaan kaupan, teollisuuden, maanviljelyn, pienteollisuuden ja taiteen hyväksi tehdyistä ansioista.

Ritarikunnassa oli alun perin kolme luokkaa, myöhemmin se on laajennettu viiteen luokkaan: Suurristin komentaja, 1. luokan komentaja (1873), komentaja, 1. luokan ritari tai jäsen (1889) ja ritari tai jäsen. Alkuperäinen merkki oli soikeanmuotoinen medaljonki – lyhde – joka vuonna 1860 sijoitettiin kahdeksansakaraisen ristin keskuskuvioksi. Ritarikunnan kunniamerkkejä annettiin myös ulkomaan kansalaisille. Vuonna 1895 lisättiin Vaasamerkki (Vasatecknet) ulkomaalaisia varten ja, Vaasamitali (Vasamedaljen) kahdessa luokassa ja koossa. Haltija nimitettiin ’Vaasamieheksi’ (Vasaman). Ritarikunta on ollut lepäämässä vuodesta 1975 lähtien.

Vuodesta 1952 alkaen Serafiimi-, Pohjantähden ja Vaasan ritarikunnan kunniamerkkejä on annettu myös naisille. Uuden ohjesäännön myötä Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä annetaan myös naisille. Vuoteen 1974 asti voimassa ollut ohjesääntö vuodelta 1952 on pohjana uudelle, tarkistetulle Kuninkaallisten ritarikuntien ohjesäännölle (Stadgar för de Kungliga riddarordnarna) siihen kuuluvine asetuksineen. Ritarikuntakanslian määräyksissä käsitellään organisaation ohella myös kunniamerkkien ulkonäköä ja niiden kantamista.

Uutta ohjesäännössä

Seurauksena nykyisestä kruununperimysjärjestyksestä on tehty lisäys ensimmäiseen pykälään: ’Kuningas tai kuningatar Ruotsin valtaistuimella on ritarikuntien suurmestari. Ritarikunnat ovat Serafiimiritarikunta, Miekkaritarikunta, Pohjantähden ritarikunta ja Vaasan ritarikunta, joiden kunniamerkkejä voidaan antaa luonnollisille henkilöille.’ Nämä tullaan myöntämään seuraavasti (uusi sananmuoto):

’Ruotsin kuningashuoneen perimiskelpoinen prinssi tai prinsessa on syntymästään Serafiimiritarikunnan ritari. Suurmestari vahvistaa tämän erillisellä päätöksellä jokaisen perimiskelpoisen prinssin tai prinsessan osalta. Ritarikunnan kunniamerkkejä kannetaan vasta täysi-ikäisyyspäivästä lähtien. Suurmestari voi antaa Serafiimiritarikunnan kunniamerkin Ruotsin kuningashuoneen muille jäsenille sekä hallituksen esityksestä ensisijaisesti valtion päämiehille ja vastaavassa asemassa oleville henkilöille.’

’Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä voidaan antaa sotilashenkilöille, jotka ovat saavuttaneet alallaan henkilökohtaisia ansioita Ruotsin tai Ruotsin kansalaisten hyväksi.’

’Pohjantähden ritarikunnan kunniamerkkejä voidaan antaa henkilöille, jotka ovat saavuttaneet henkilökohtaisia ansioita Ruotsin tai Ruotsin kansalaisten hyväksi.’

’Vaasan ritarikunnan kunniamerkkejä voidaan antaa henkilöille Ruotsin tai Ruotsin kansalaisten hyväksi tehdyistä ansioista erityisesti julkisen ja yleisen toiminnan aloilla.’

Kaikkien kolmen ansioritarikunnan kunniamerkkejä voidaan antaa ulkomaan kansalaisille.

Suurmestari antaa ritarikuntien kunniamerkit hallituksen suosituksesta. Diplomaattinen kunniamerkkivaihto tapahtuu ulkoasiainhallinnon suosituksesta. Ohjesäännössä painotetaan, että Kuninkaallisessa ritarikuntakansliassa tulee noudattaa tasavertaista käsittelyä, asiallisuutta ja puolueettomuutta. Edelleen korostetaan, että edellytyksenä kunniamerkin antamiselle ovat asianomaisen henkilön poikkeukselliset toimet Ruotsin tai ruotsalaisten etujen hyväksi. Asianomaisen yhteiskunnallinen asema, virka tai toimi ei saa ohjata kunniamerkkiesityksen käsittelyä. Päätökset kunniamerkin antamisestä tehdään ritarikuntahallituksen toimesta. Ritarikuntakanslian hallintoa on tarkistettu ja nykyiset virat ovat kansleri, varakansleri, sihteeri ja taloudenhoitaja. Suurmestari nimittää viranhaltijat. Kansleri valitsee muun tarvittavan henkilökunnan. Muihin virkamiehiin kuuluvat kanslisti, arkistonhoitaja, historioitsija, intendentti, amanuenssi, ritarikunta-airut sekä vaakunamaalari, jonka tehtävänä on maalata ritarien serafiimivaakunat. Toinen uusi asia on se, että ritarikuntahallituksen ohella on perustettu Ritarikuntaneuvosto (Ordensråd). Tähän löytyy esikuvia ulkomaisista ritarikuntahallituksista.

Tämä neuvosto, joka koostuu kahdeksasta jäsenestä, arvioi saapuneet kunniamerkkiesitykset ja valitsee niistä ritarikuntahallitukselle palkittavaksi esitettäviä henkilöitä. Neuvosto kuuluu ritarikuntakansliaan ja sen jäsenet nimittää ritarikuntahallitus Ruotsin hallituksen suosituksesta neljäksi vuodeksi, ja toinen nelivuotiskausi on mahdollinen. Jäsenien tulee olla yleisesti arvostettuja yhteiskuntaa laajasti tuntevia henkilöitä, jotka yhdessä edustavat koko Ruotsin yhteiskuntaa. Neuvoston istuntoihin osallistuu Ruotsin hallituksen kanslian asiantuntija, jolla on puheoikeus. Tämän lisäksi puolustusvoimien asiantuntija voi osallistua kokouksiin ja ottaa kantaa, kun käsitellään Miekkaritarikunnan asioita. Ritarikuntaneuvoston tulee noudattaa hallintolain säännöksiä esteellisyydestä (2017:900).

Muutoksia kunniamerkkien ulkoasussa

Ohjesäännössä kunniamerkkien kuvaus on kieliasultaan yhtenäistetty ja selitykset ovat yhtenevät mitä tulee merkkien yksityiskohtien kuvaamiseen. Vuoden 1952 ohjesääntöön oli jäänyt joitakin vanhoja sananmuotoja vuoden 1902 ohjesäännöstä. Nämä on nyt korjattu. Kaikki vuonna 1974 olemassa olleet kunniamerkit säilyvät. Vuodesta 1975 lepäämässä olleiden Miekka- ja Vaasan ritarikunnan kunniamerkkejä aletaan jakaa uudelleen sekä ruotsalaisille että ulkomaiden kansalaisille. Niiden luokat ovat muuttumattomat lukuun ottamatta sitä, että Vaasan ritarikunnan viidessä koossa olevat mitalit poistuvat. Kaikkien ritarikuntien mitalit ovat jatkossa kahdeksassa koossa.

Miekkaritarikunnan erityinen merkki urheudesta on kultainen, hopeinen tai pronssinen Sotilasristi, joka voidaan antaa sotilashenkilölle sotilasarvosta riippumatta.

Vuoden 1952 ohjesäännössä se kulki nimellä Miekkaritarikunnan sotaristi. Tarkempia määräyksiä sen jakamisesta ei ole koskaan vahvistettu. Ulkomaisten esikuvien mukaisesti on nyt vahvistettu seuraavat perusteet:

’Miekkaritarikunnan kultainen sotilasristi annetaan henkilökohtaisesta urheudesta taistelussa oman henkensä vaarantamisen uhalla sekä osoitetusta poikkeuksellisestä kestävyydestä ja päättäväisyydestä tehtävää suoritettaessa. Se voidaan myös antaa joukon poikkeuksellisen ansiokkaasta johtamisesta taistelussa erityisen vaikeissa olosuhteissa.

Miekkaritarikunnan hopeinen sotilasristi annetaan osoitetusta henkilökohtaisesta urheudesta tai neuvokkuudesta sekä urheasta teosta taistelussa oman henkensä vaarantamisen uhalla.

Miekkaritarikunnan pronssinen sotilasristi annetaan osoitetusta suoritetusta neuvokkuudesta ja urheasta teosta taistelussa.’

Merkit tulevat niiden erikoisaseman takia erottumaan Miekkaritarikunnan muista kunniamerkeistä ulkomuodoltaan siten, että risti on muodoltaan pelkistetty. Pohjana on vaakunamaalari Bengt Olof Kälden tekemä luonnos vuodelta 1959 vuoden 1952 ohjesäännön pohjalta.

Pohjantähden ritarikuntaan lisätään uusi kunniamerkki, Pohjantähden merkki (Nordstjärnetecknet) yhdenmukaisesti Miekka- ja Vaasamerkin kanssa.

Ritarikunnan vanha musta nauha, joka vuodesta 1975 on ollut ulkomaalaisille annetuissa arvomerkeissä sininen keltaisin reunajuovin, palautetaan. Pohjantähden kultaisen mitalin rinnalle tulee uusi hopeinen mitali yhdenmukaisesti Vaasamitalien kanssa. Vaarallisessa tilanteessa neuvokkuutta ja urheutta osoittaneista erityisistä ansioista mitalit voidaan antaa soljella.

Ritarikuntien kunniamerkit on vuodesta 2014 valmistanut Atelier Borgila AB. Yrityksen perusti muotoilija Erik Fleming 1920-luvulla. Yritys siirtyi Henrik Ingemanssonille vuonna 2005 ja hänestä tuli samana vuonna kuninkaallinen hovihankkija.

Tom C. Bergroth