SUURMESTARI AHTISAAREN HAUTAJAISET JA SERAFIIMISOITTO
Suomen tasavallan kymmenes presidentti Martti Ahtisaari (s. 1936) menehtyi 16.10.2023. Hänet siunattiin haudan lepoon Martin-päivänä 10. marraskuuta 2023. Siunaus toimitettiin valtionpäämiehelle kuuluvin menoin Helsingin tuomiokirkossa.
Tasavallan presidenttinä Ahtisaari oli myös Suomen kolmen ansioritarikunnan suurmestari. Tästä syystä hän oli saanut Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen, Vapaudenristin ritarikunnan suurristin sekä Suomen Leijonan ritarikunnan suurristin. Perinnettä noudattaen nämä kunniamerkit sijoitettiin alkuperäiskokoisina presidentti Ahtisaaren arkun eteen mustille samettisille kunniamerkkityynyille. Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen sijoitettiin keskelle, Vapaudenristin suurristi vasemmalle ja Suomen Leijonan suurristi oikealle. Arkun eteen sijoitettiin myös presidentti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinnon mitali.
Mainitut kolme ritarikuntaa kuuluivat ensimmäisiin seppeleenlaskijoihin. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien seppeleen laskivat varakansleri, vuorineuvos Kari Jordan, ritarikuntien hallituksen jäsen, kontra-amiraali evp. Antero Karumaa sekä ritarikuntien sihteeri, kenraalimajuri evp. Jari Kallio.
Siunaustilaisuuden päätteeksi presidentti Ahtisaaren arkku kannettiin surusaatossa ulos kirkosta. Surusaatossa kannettiin myös presidentti Ahtisaaren suurmestarina saamat kunniamerkit: ensimmäisenä Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen, sitten Vapaudenristin suurristi ja viimeisenä Suomen Leijonan suurristi. Arkku vietiin surusaatossa Hietaniemen hautausmaalle, jonne presidentti Ahtisaari muiden presidenttien tavoin laskettiin hautaan kunniamerkkien kantajien seistessä rivissä arkun ääressä.
Kuvat: Valtioneuvoston kanslia
Samanaikaisesti siunaustilaisuuden kanssa Tukholmassa soitettiin niin kutsuttu serafiimisoitto hänen kunniakseen.
Presidentti Ahtisaaren serafiimivaakuna kannettiin päävartion kunniasaatossa kuninkaanlinnasta Riddarholmin kirkkoon klo 12. Kirkonkellot soittivat niin kutsutun serafiimisoiton, joka jatkui kokonaisen tunnin seremonian aikana, joka pidettiin itse kirkossa. Presidentti Ahtisaaren serafiimivaakuna asetettiin lähelle kuoria osaan, jota koristavat edesmenneiden serafiimiritarien vaakunat. Serafiimiritarikunnan ristillä kirjaillulla mustalla samettiliinalla peitetyllä pöydällä oli valkoiset kukat ja kaksi kynttilää presidentti Ahtisaaren kuvan molemmin puolin.
Seremoniaan sisältyi sotilassoittokunnan musiikkia ja Kungliga Majestäts Ordenin varakanslerin Per Sandin puhe, jossa kerrottiin edesmenneen serafiimiritarin ja tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren poismenosta. Tilaisuus oli yleisölle avoin, ja tuolit täyttyivät viimeistä myöten. Arviolta seremoniassa oli läsnä viitisenkymmentä henkeä.
Martti Ahtisaari nimitettiin serafiimiritariksi tasavallan presidenttinä Ruotsin valtiovierailulla 1994. Hänelle annettiin Serafiimiritarikunnan ketju Ruotsin kuningasparin Suomen valtiovierailulla vuonna 1996.
Serafiimiritareiden tulee ilmoittaa vaakunansa ja tunnuslauseensa Kungliga Majestäts Ordenille, jossa ne maalataan kuparilevylle Serafiimiritarikunnan ketjun kera. Kilpeen maalataan myös ritarin titteli, nimi ja syntymävuosi. Kun ritari on kuollut, vaakunaan lisätään kuolinpäivämäärä ennen kuin se viedään surusaatossa Riddarholmin kirkkoon serafiimisoittoseremonaa varten. Myöhemmin vaakunakilpi sijoitetaan pohjoiseen kuoriin jossa Suomen aikaisempien valtion päämiesten serafiimivaakunat ovat.
Presidentti Ahtisaaren vaakunan suunnitteli heraldinen taiteilija Harri Rantanen.
Kuvat: Henrik Garlöv/Kungahuset