Itsenäisyyspäivänä Pro Finlandia -mitalin saa kymmenkunta taiteilijaa ja kirjailijaa. Palkittujen joukossa on henkilöitä muun muassa sävel-, näyttämö- ja tanssitaiteen, muotoilun ja kuvaamataiteen alalta. Palkittujen nimet julkaistaan kaikkien muitten SVR:n ja SL:n annettavien kunniamerkkien kanssa Ritarikuntien verkkosivuilla kolme arkipäivää ennen itsenäisyyspäivää.
Sirkustaiteilija Jani Nuutinen ja hänen 6.12.2021 saamansa Pro Finlandia -mitali. Kotelossa vasemmalla alkuperäiskokoinen mitali, oikealla mitali pienoiskunniamerkkinä.
Kaikki Pro Finlandia -mitalin saaat voi katsoa Ritarikuntien Palkitut -rekistereistä sekä aakkosjärjestyksessä että vuosikymmenittäin.
Muiden Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien tavoin Pro Finlandia -mitalin suunnitteli Oskar Pihl, joka muotoili mitalin etupuolen vastaamaan ritarikuntaristin keskiosaa. Seppele reunoilla vastaa ritarikunnan rintatähtien seppelettä. Mitalin kääntöpuolella on sanat ”Pro Finlandia” ja laakeriseppelkoriste, joiden muodostaman kehyksen sisään kaiverretaan mitalin saajan nimi. Tämä on ainoa suomalainen kunniamerkki, johon kaiverretaan saajan nimi. Pro Finlandia -mitalin suunnitellut Oskar Pihl toimi Tillanderin kultasepänliikkeessä. Lisää tietoa löytyy teema-artikkelista Oskar Pihl kunniamerkkien suunnittelijana.
Palkitun nimi on kaiverrettu Pro Finlandia -mitalin takapuolelle. Kotelossa yläoikealla näkyy mitalin pieni kunniamerkkitunnus.
Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali annetaan kotelossa pienoiskunniamerkin kanssa. Lisäksi kotelossa on Pro Finlandia -mitalin kunniamerkkitunnus.
Tasavallan presidentti vahvisti ritarikuntien suurmestarina 20.11.2015 Pro Finlandia -mitalin haltijoille kunniamerkkitunnuksen, joka on samanlainen kuin Suomen Leijonan I luokan ritarien kunniamerkkinappi, mutta sen keskustassa on Pro Finlandia -mitalin etupuolen pienennös. Itsenäisyyspäivänä 2015 annettujen Pro Finlandia -mitalien kotelossa oli ensimmäistä kertaa alkuperäiskokoisen mitalin lisäksi myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus.
Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali pienoiskunniamerkkinä vasemmalla, oikealla mitalin kunniamerkkitunnus, joka on läpimitaltaan 8 mm.
I luokan ritarin kunniamerkkitunnukseen perustuva muoto ilmaisee Pro Finlandia -mitalin paikan kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin edellä. Mitalin pienennös erottaa sen I luokan ritarien käyttämästä kunniamerkkitunnuksesta.
Kunniamerkkitunnusta voi käyttää tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei kanneta. Sitä voidaan kantaa alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta. Kunniamerkkitunnus kiinnitetään puvun vasempaan takinkäänteeseen. Naisten asuissa sitä kannetaan vastaavalla paikalla. Aiemmin Pro Finlandia -mitalin saaneet voivat hankkia pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelusta tai Hyrsky Oy:ltä.
Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin 11.9.1942 annetulla asetuksella. Muistio ritarikuntaan liitettävän Pro Finlandia -mitalin perustamisesta laadittiin jo 31.10.1942, mutta mitali perustetiin vasta 10.12.1943 annetulla asetuksella. Sen mukaan Pro Finlandia -mitali ”voidaan antaa vain taiteilijoille ja kirjailijoille”. Ritarikuntien hallitus oli todennut kunniamerkkiluokan määrittelemisen erikoisen vaikeaksi ”niissä tapauksissa, joissa on ollut kysymys kunniamerkin antamisesta kiitoksen ja tunnustuksen osoitukseksi taiteen ja kirjallisuuden alalla toimiville henkilöille ja erittäinkin esittäville sävel- ja näyttämötaiteilijoille”. Erittäin vaikeaa kunniamerkkiluokan valinta oli palkittaessa ”niitä monia ulkomaalaisia säveltaiteilijoita”, jotka olivat Suomessa sodan aikana ”järjestetyissä erilaisissa hyväntekeväisyys- ja yleiseen avustustoimintaan liittyvissä juhlissa ja muissa tilaisuuksissa esiintymällä antaneet” maalle arvokasta apua.
Pro Finlandia -mitalin saaneitten nimet kirjattiin aikoinaan niin kutsuttuun indeksikirjaan, jonka etulehti otsikoitiin näin.
Ensimmäiset Pro Finlandia -mitalit annettiinkin 13.4.1944 neljälle ruotsalaiselle ja yhdelle tanskalaiselle. Ensimmäinen suomalainen, teatterijohtaja Mia Backman, sai Pro Finlandia -mitalin 21.2.1945. Paasikiven presidenttikaudella Pro Finlandia -mitalia annettiin suomalaisille vuosittain keskimäärin 15 kappaletta. Vuosina 1956–1973 suomalaisille annettujen mitalien vuotuinen määrä vaihteli 15 ja 31 välillä vuosikeskiarvon ollessa 20 kappaletta. Eniten mitaleja annettiin vuonna 1958. Mitalin jakopolitiikka tiukentui 1974 niin, että siitä lähtien niiden vuotuinen määrä on vaihdellut 5 ja 14 välillä. Suomalaisille annettujen Pro Finlandia -mitalien määrän vuosittainen keskiarvo oli Koiviston kaudella 9, Ahtisaaren kaudella 8 ja Halosen kaudella 11.
