Itsenäisyyspäivänä 2025 Pro Finlandia -mitalin saa 12 taiteilijaa. Lisäksi seitsemän taiteilijaa ja kirjailijaa saavat Suomen Leijonan komentajamerkin. Palkittujen joukossa on henkilöitä muun muassa sävel-,  näyttämö- ja elokuvataiteen sekä muotoilun ja kirjallisuuden aloilta.

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla palkitut ovat seuraavat:

• Havukainen, Riitta Maria, näyttelijä FIA, Helsinki
• Härö, Klaus Juhani, elokuvaohjaaja, Porvoo
• Jokela, Juha Petteri, näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, Helsinki
• Kares, Mika Juhani, oopperalaulaja, taiteellinen johtaja, Espoo
• Kylänpää, Hannele, kuvanveistäjä, kuvataiteilija, Helsinki
• Laiti, Jouni Antti, venemestari, Utsjoki
• Lehtinen, Helena Maarit, korutaiteilija, Lahti
• Pohjonen, Mika Juhani, oopperalaulaja, Lahti
• Sid-Achrén, Maria Charlotta, teaterchef, skådespelare, Ruotsi
• Soini, Katri, tanssitaiteilija ja -pedagogi, Helsinki
• Suutari, Virpi Maarit, dokumenttielokuvaohjaaja, Helsinki
• Tapiola, Jouni Ilmari, puukko- ja korutaiteilija, Utsjoki

Suomen Leijonan komentajamerkillä palkitut taiteilijat ovat seuraavat:

• Heiskanen, Kari Olavi, näyttelijä, ohjaaja, Helsinki
• Kamu, Okko Tapani, professori, Kirkkonummi
• Outinen, Anna Katriina, näyttelijä, Helsinki
• Sirkiä, Raimo Juhani, oopperalaulaja, Helsinki
• Skiftesvik, Jon Harald, kirjailija, Oulu
• Vaara, Roi, taiteen akateemikko, Helsinki
• Vänskä, Osmo Antero, kapellimestari, Yhdysvallat

Palkittujen nimet löytyvät myös 6.12.2025 annetut kunniamerkit -listasta otsikoitten Suomen Leijonan komentajamerkit ja Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalit alta.

Kaiken kaikkiaan aikojen saatossa Pro Finlandia -mitalilla on palkittu runsaat tuhat taiteilijaa ja kirjailijaa.

Mitalin kuvaus

Pro Finlandia -mitali kuuluu Suomen Leijonan ritarikuntaan, ja sijoittuu kyseisen ritarikunnan ritarimerkkien ja komentajamerkkien väliin. Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien tavoin Pro Finlandia -mitalin suunnitteli Oskar Pihl. Mitalin etupuoli vastaa ritarikunnan ristin keskiosaa. Seppelkuvio vastaa ritarikunnan rintatähtien seppelettä.

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali tulee palkittavalle kotelossa pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen kanssa. Kullanvärisen mitalin kääntöpuolella on sanat ”Pro Finlandia” ja laakeriseppelkoriste, jotka yhdessä muodostavat kehyksen mitalin saajan nimelle, joka kaiverretaan kääntöpuolelle. Tämä on ainoa suomalainen kunniamerkki, johon kaiverretaan palkitun nimi.

 Kunninamerkkitunnus

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti ritarikuntien suurmestarina 20.11.2015 Pro Finlandia -mitalin haltijoille kunniamerkkitunnuksen, jonka PhD Antti Matikkala oli suunnitellut. Se on samanlainen kuin Suomen Leijonan I luokan ritarien kunniamerkkitunnus, mutta sen keskustassa on Pro Finlandia -mitalin etupuolen pienennös.

Tänä vuonna on kulunut jo 10 vuotta siitä, kun itsenäisyyspäivänä 2015 annettujen Pro Finlandia -mitalien kotelossa oli ensimmäistä kertaa alkuperäiskokoisen mitalin lisäksi myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus.

I luokan ritarimerkin kunniamerkkitunnukseen perustuva muoto ilmaisee Pro Finlandia -mitalin paikan kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin edellä. Mitalin pienennös erottaa sen I luokan ritarimerkin kunniamerkkitunnuksesta.

Kunniamerkkitunnusta voi käyttää tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei kanneta. Sitä voidaan kantaa alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta. Kunniamerkkitunnus kiinnitetään puvun vasempaan takinkäänteeseen. Naisten asuissa sitä kannetaan vastaavalla paikalla. Aiemmin Pro Finlandia -mitalin saaneet voivat hankkia pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen Tammenlehvän kunniamerkkipalvelusta tai Hyrsky Oy:ltä.

Mitalin alkutaival

Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitali perustetiin 10.12.1943 annetulla asetuksella. Se lisättiin Suomen Leijonan ritarikuntaan, joka oli  perustettu 11.9.1942.

Viisi ensimmäistä Pro Finlandia -mitalia annettiin 13.4.1944 neljälle ruotsalaiselle ja yhdelle tanskalaiselle. Ensimmäisenä suomalaisena Pro Finlandia -mitalilla palkittiin teatterijohtaja Mia Backman, joka sai sen 21.2.1945.

Mitalia on annettu runsaat 80 vuotta. Viimeisten runsaan viiden vuosikymmenen aikana vuotuinen palkittavien määrä on vakiintunut niin, että mitaleita on annettu suomalaisille vuosittain noin tusinan kappaletta.

Lisätietoa

• SVR100.fi: Oskar Pihl kunniamerkkien suunnittelijana
• SVR100.fi: 1943 Pro Finlandia -mitalin perustaminen
• Saajat vuosikymmenittäin
• Saajat aakkosjärjestyksessä
• Ulkomaalaiset saajat