Pro Finlandia -mitaleita taiteilijoille ja kirjailijoille 2023
Itsenäisyyspäivänä 2023 Pro Finlandia -mitalin sai 14 taiteilijaa ja kirjailijaa. Palkittujen joukossa on henkilöitä muun muassa sävel-, näyttämö- ja elokuvataiteen sekä muotoilun ja kirjalliseuuden alalta.
Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla palkitut ovat seuraavat:
- Anttila, Jyrki Tapio, oopperalaulaja, Lohja
- Ekblad, Stina Åsa Maria, skådespelerska, Ruotsi
- Franck, Mikko Ilmari, kapellimestari, Viro
- Havukainen, Aino-Maria, kirjailija, kuvittaja, Sastamala
- Helasvuo, Maija Riitta, kuvanveistäjä, Hyvinkää
- Kaulanen, Kirsi Elisa, kuvanveistäjä, Porvoo
- Kiiski, Hannu Päiviö, lehtori, Vihti
- Koivusalo, Timo Johannes, elokuvaohjaaja, Pori
- Kokkola, Kaija Irmeli, laulaja, Helsinki
- Numminen, Mies Mauri Antero, taiteilija, Helsinki
- Pietiläinen, Kimmo Kullervo, suomentaja, kustantaja, Helsinki
- Saksi, Kustaa Mauri, tekstiilitaiteilija, Alankomaat
- Sorvali, Mariitta Sisko, näyttelijä, Helsinki
- Toivonen, Sami Harri Petteri, kuvittaja, kirjailija, Sastamala
Nimet löytyvät myös 6.12.2023 annetut kunniamerkit -listasta sekä Pro Finlandia -mitalin saajien rekistereistä sekä aakkosjärjestyksessä että vuosikymmenittäin. 
Vuoden 2023 Pro Finlandia -palkittavien mitalit alkuperäiskokoisina ja pienoiskunniamerkkeinä sekä kunniamerkkitunuksina koteloissaan.
Kuva: OKM/Katariina Kokko 
Vuoden 2023 Pro Finlandia -mitalilla sekä taiteen alalla Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkillä palkitut. Kuva: OKM/Katariina Kokko Mitalin kuvaus Pro Finlandia -mitali kuuluu Suomen Leijonan ritarikuntaan. Muiden Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien tavoin Pro Finlandia -mitalin suunnitteli Oskar Pihl, joka muotoili mitalin etupuolen vastaamaan ritarikuntaristin keskiosaa. Seppele reunoilla vastaa ritarikunnan rintatähtien seppelettä.
Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali annetaan kotelossa pienoiskunniamerkin kanssa. Lisäksi kotelossa on Pro Finlandia -mitalin kunniamerkkitunnus. Mitalin kääntöpuolella on sanat ”Pro Finlandia” ja laakeriseppelkoriste, joiden muodostaman kehyksen sisään kaiverretaan mitalin saajan nimi. Tämä on ainoa suomalainen kunniamerkki, johon kaiverretaan saajan nimi. Pro Finlandia -mitalin suunnitellut Oskar Pihl toimi Tillanderin kultasepänliikkeessä. Lisää tietoa löytyy teema-artikkelista Oskar Pihl kunniamerkkien suunnittelijana. 
Taiteilija Kaija ”Koo” Kokkola iloitsee Pro Finlandia -mitalistaan luovutustilaisuudessa. Kuva: OKM/Katariina Kokko
Kunniamerkkitunnus arkipukua varten Tasavallan presidentti vahvisti ritarikuntien suurmestarina 20.11.2015 Pro Finlandia -mitalin haltijoille kunniamerkkitunnuksen, joka on samanlainen kuin Suomen Leijonan I luokan ritarien kunniamerkkitunnus, mutta sen keskustassa on Pro Finlandia -mitalin etupuolen pienennös. Itsenäisyyspäivänä 2015 annettujen Pro Finlandia -mitalien kotelossa oli ensimmäistä kertaa alkuperäiskokoisen mitalin lisäksi myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus. I luokan ritarin kunniamerkkitunnukseen perustuva muoto ilmaisee Pro Finlandia -mitalin paikan kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin edellä. Mitalin pienennös erottaa sen I luokan ritarien käyttämästä kunniamerkkitunnuksesta. Kunniamerkkitunnusta voi käyttää tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei kanneta. Sitä voidaan kantaa alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta. Kunniamerkkitunnus kiinnitetään puvun vasempaan takinkäänteeseen. Naisten asuissa sitä kannetaan vastaavalla paikalla. Aiemmin Pro Finlandia -mitalin saaneet voivat hankkia pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelusta tai Hyrsky Oy:ltä. 
Aiemmin käytössä olleen niin kutsutun indeksikirjan vinjetti Pro Finlandia -mitalin saajille. Historiaa Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin 11.9.1942 annetulla asetuksella. Muistio ritarikuntaan liitettävän Pro Finlandia -mitalin perustamisesta laadittiin jo 31.10.1942, mutta mitali perustetiin vasta 10.12.1943 annetulla asetuksella. Sen mukaan Pro Finlandia -mitali ”voidaan antaa vain taiteilijoille ja kirjailijoille”. Ritarikuntien hallitus oli todennut kunniamerkkiluokan määrittelemisen erikoisen vaikeaksi ”niissä tapauksissa, joissa on ollut kysymys kunniamerkin antamisesta kiitoksen ja tunnustuksen osoitukseksi taiteen ja kirjallisuuden alalla toimiville henkilöille ja erittäinkin esittäville sävel- ja näyttämötaiteilijoille”. Erittäin vaikeaa kunniamerkkiluokan valinta oli palkittaessa ”niitä monia ulkomaalaisia säveltaiteilijoita”, jotka olivat Suomessa sodan aikana ”järjestetyissä erilaisissa hyväntekeväisyys- ja yleiseen avustustoimintaan liittyvissä juhlissa ja muissa tilaisuuksissa esiintymällä antaneet” maalle arvokasta apua.
Ensimmäiset Pro Finlandia -mitalit annettiinkin 13.4.1944 neljälle ruotsalaiselle ja yhdelle tanskalaiselle. Ensimmäinen suomalainen, teatterijohtaja Mia Backman, sai Pro Finlandia -mitalin 21.2.1945. Paasikiven presidenttikaudella Pro Finlandia -mitalia annettiin suomalaisille vuosittain keskimäärin 15 kappaletta.
Vuosina 1956–1973 suomalaisille annettujen mitalien vuotuinen määrä vaihteli 15 ja 31 välillä vuosikeskiarvon ollessa 20 kappaletta. Eniten mitaleja annettiin vuonna 1958. Mitalin jakopolitiikka tiukentui 1974 niin, että siitä lähtien niiden vuotuinen määrä on vaihdellut 5 ja 14 välillä. Suomalaisille annettujen Pro Finlandia -mitalien määrän vuosittainen keskiarvo oli Koiviston kaudella 9, Ahtisaaren kaudella 8 ja Halosen kaudella 11.
