Vuoden 1942 syksyllä (11.9.) perustetun Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkit suunnitteli kultaseppä Oskar Pihl (1890–1959).

Pihl suunnitteli myös Suomen Olympialaisen ansioristit ja ansiomitalin, joita annettiin vain Helsingin olympialaisten 1952 yhteydessä.

Kultaseppäsukuun kuulunut Pihl aloitti piirtäjänuransa Pietarissa, jossa hänen sisarensa Alma oli Fabergén korusuunnittelija. A. Tillanderin palvelukseen Oskar Pihl tuli 1925 kultaseppänä ja suunnittelijana. Sittemmin hänestä tuli yrityksen taiteellinen johtaja, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1959 saakka. Pihlin sommittelukykyä on luonnehdittu hienostuneeksi.

Ensimmäinen uusi kunniamerkki, jota varten Pihl laati lopulliset piirrokset, oli 1941 käyttöönotettu Vapaudenristin Mannerheim-risti. Pihl oli tarkka ja taitava piirtäjä, mutta hän ei ollut heraldinen taiteilija, joka olisi tällä taiteenalalla kyennyt tyylillisesti itsenäiseen ilmaisuun.

Tillanderin kultasepänliikkeessä kunniamerkkien valmistus oli uskottu Pihlille ja kultaseppä Woldemar Buchertille. Ritarikunnan hallituksen aloitteesta Pihl palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkillä ja Buchert I luokan mitalilla heinäkuussa 1941. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin Pihl sai itsenäisyyspäivänä 1942.

Suomen Leijonan ritarikunnan perustamista valmistellut komitea teki ensimmäiset luonnokset ritarikunnan kunniamerkeistä. Viimeistellyt piirrokset laati Pihl. Kahden vanhemman ritarikunnan tavoin Suomen Leijonan ritarikunnan ritarikuntaristin perusmuoto on valkoinen yrjönristi. Suomen leijona sijoitettiin ristin keskustassa olevaan vitsakimppumaisen seppeleen ympäröimään punaiseen kohopyöriöön. Suomen Leijonan ritarikunnan ristien yläpuolella on samanlainen seppele kuin keskustan kohopyöriön ympärillä. Suomen Leijonan ritarikunnan rintatähtien muotoilu perustuu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan rintatähtiin.