Ehdotusten perusteet
Ehdotusten tulee perustua ehdokkaan henkilökohtaisiin ansioihin (E). Virka- ja palvelusvuodet eivät sinänsä voi olla kunniamerkin antamisen perusteena. Toisaalta on myös muistettava, ettei kunniamerkkiin oikeuttavia ansioita yleensä voida saavuttaa kovin lyhyessä ajassa. Ehdotusta ei myöskään tehdä yksinomaan virka- tai muun aseman perusteella – ei riitä syyksi, että toisille vastaavassa asemassa oleville on annettu kunniamerkki. Ehdotuksia tulisi tehdä eri kunniamerkkiluokissa mahdollisimman tasapuolisesti kummankin sukupuolen ja eri ammattiryhmien ansioituneista ehdokkaista.
Ensisijaisena lähtökohtana kunniamerkin antamiselle ovat ne keskitason yläpuolella olevat ansiot, jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattialallaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.
Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus (G2) ja halu ottaa vastaan kunniamerkki. Ehdottajan tuleekin ennen ehdotuksen tekemistä ottaa selvää, onko asianomainen halukas ottamaan kunniamerkin vastaan, jos sellainen hänelle annetaan (G1).
Edellisen kunniamerkin tai arvonimen saamisesta on täytynyt kulua vähintään seitsemän vuotta (F1, F2). Toisen kunniamerkin saaminen karenssiajan kuluttua edellyttää usein saajan virka-aseman, toimenkuvan tai työtehtävän muuttumista entistä vaativammaksi ja henkilön erityistä ansioituneisuutta uusissa tehtävissään. Kyseeseen voivat tulla myös erityiset ansiot muussa kuin päätoimessa. Perusteluissa tulee siis korostaa ehdokkaan edellisen kunniamerkin jälkeen kertyneitä ansioita.
Kirjaimet viittaavat kunniamerkkiehdotuslomakkeen kohtiin.
KUNNIAMERKKIEN ANTAMINEN
