SL FLO Pro Finlandia-mitalit -medaljerna & SL FLO komentajamerkit kommendörstecknen: Vuoden 2024 palkitut – De belönade år 2024. Kuva Bild OKM UKM/ Katarina Koch

Itsenäisyyspäivänä 2024 Pro Finlandia -mitalin saa 15 taiteilijaa ja kirjailijaa. Lisäksi seitsemän taiteilijaa ja kirjailijaa saivat Suomen Leijonan komentajamerkin. Palkittujen joukossa on henkilöitä muun muassa sävel-,  näyttämö- ja elokuvataiteen sekä muotoilun ja kirjalliseuuden alalta.

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla palkitut ovat seuraavat:

• Gräsbeck, Folke Johan Gottfrid, pianist, Raseborg
• Haahtela, Joel Kauko Kallevi, kirjailija, Kirkkonummi
• Hassinen, Pirjo Annikki, kirjailija, Jyväskylä
• Karttunen, Jyrki, tanssitaiteilija, Helsinki
• Korpak, Adam, kuvittaja, Västanfjärd
• Korpela, Tommi Petteri, näyttelijä, Helsinki
• Munck, Marion Evi, laulaja, Helsinki
• Nieminen, Esa, säveltäjä, muusikko, Hanko
• Olsson, Claes Bertel, filmregissör, Helsingfors
• Pykälä, Petri, kirjailija, Vantaa
• Simonsson, Kim, kuvataiteilija, Fiskars
• Tervo, Jari Kalevi, kirjailija, Helsinki
• Willberg, Pertti, muusikko, Helsinki
• Väntsi, Timo Kalervo, nukketeatteritaiteilija, Turku
• Yli-Mäyry, Soile Siviä Johanna, kuvataiteilija, yrittäjä, Lahti

Suomen Leijonan komentajamerkillä palkitut taiteilijat ja kirjailijat ovat seuraavat:

• Harma, Heikki Veikko, muusikko, Helsinki
• Honkasalo, Pirjo Irene, taiteen akateemikko, Helsinki
• Kilpi, Eeva Karin, kirjailija, Espoo
• Kunnas, Mauri Tapio, kirjailija, Espoo
• Mälkki, Susanna Ulla Marjukka, kapellimestari, Ranska
• Oramo, Sakari Markus, ylikapellimestari, Espoo
• Sammallahti, Pentti Ilmari, valokuvataiteilija, Helsinki

Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitaleita

Nimet löytyvät myös 6.12.2024 annetut kunniamerkit -listasta. Ne lisätään Pro Finlandia -mitalin saajien rekisteriin, sekä aakkosjärjestyksessä että vuosikymmenittäin. Vuosien saatossa Pro Finlandia -mitalilla on palkittu yli tuhat taiteilijaa ja kirjailijaa.

Mitalin kuvaus

Pro Finlandia -mitali kuuluu Suomen Leijonan ritarikuntaan. Muiden Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien tavoin Pro Finlandia -mitalin suunnitteli Oskar Pihl, joka muotoili mitalin etupuolen vastaamaan ritarikuntaristin keskiosaa. Seppele reunoilla vastaa ritarikunnan rintatähtien seppelettä. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali annetaan kotelossa pienoiskunniamerkin kanssa. Lisäksi kotelossa on Pro Finlandia -mitalin kunniamerkkitunnus. Mitalin kääntöpuolella on sanat ”Pro Finlandia” ja laakeriseppelkoriste, joiden muodostaman kehyksen sisään kaiverretaan mitalin saajan nimi. Tämä on ainoa suomalainen kunniamerkki, johon kaiverretaan saajan nimi. Pro Finlandia -mitalin suunnitellut Oskar Pihl toimi Tillanderin kultasepänliikkeessä. Lisää tietoa löytyy svr100.fi -verkkosivujen artikkelista Oskar Pihl kunniamerkkien suunnittelijana.

Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali kotelossaan, jossa alkuperäiskokoinen kunniamerkki, pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus.

 Kunninamerkkitunnus

Tasavallan presidentti vahvisti ritarikuntien suurmestarina 20.11.2015 Pro Finlandia -mitalin haltijoille kunniamerkkitunnuksen, joka on samanlainen kuin Suomen Leijonan I luokan ritarien kunniamerkkitunnus, mutta sen keskustassa on Pro Finlandia -mitalin etupuolen pienennös. Itsenäisyyspäivänä 2015 annettujen Pro Finlandia -mitalien kotelossa oli ensimmäistä kertaa  alkuperäiskokoisen mitalin lisäksi myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus. I luokan ritarin kunniamerkkitunnukseen perustuva muoto ilmaisee Pro Finlandia -mitalin paikan kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin edellä. Mitalin pienennös erottaa sen I luokan ritarien käyttämästä kunniamerkkitunnuksesta. Kunniamerkkitunnusta voi käyttää tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei kanneta. Sitä voidaan kantaa alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta. Kunniamerkkitunnus kiinnitetään puvun vasempaan takinkäänteeseen. Naisten asuissa sitä kannetaan vastaavalla paikalla. Aiemmin Pro Finlandia -mitalin saaneet voivat hankkia pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelusta tai Hyrsky Oy:ltä.

Historiaa

Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin 11.9.1942 annetulla asetuksella. Muistio ritarikuntaan liitettävän Pro Finlandia -mitalin perustamisesta laadittiin jo 31.10.1942, mutta mitali perustetiin vasta 10.12.1943 annetulla asetuksella. Sen mukaan Pro Finlandia -mitali ”voidaan antaa vain taiteilijoille ja kirjailijoille”. Ritarikuntien hallitus oli todennut kunniamerkkiluokan määrittelemisen erikoisen vaikeaksi ”niissä tapauksissa, joissa on ollut kysymys kunniamerkin antamisesta kiitoksen ja tunnustuksen osoitukseksi taiteen ja kirjallisuuden alalla toimiville henkilöille ja erittäinkin esittäville sävel- ja näyttämötaiteilijoille”. Erittäin vaikeaa kunniamerkkiluokan valinta oli palkittaessa ”niitä monia ulkomaalaisia säveltaiteilijoita”, jotka olivat Suomessa sodan aikana ”järjestetyissä erilaisissa hyväntekeväisyys- ja yleiseen avustustoimintaan liittyvissä juhlissa ja muissa tilaisuuksissa esiintymällä antaneet” maalle arvokasta apua.

Ensimmäiset Pro Finlandia -mitalit annettiinkin 13.4.1944 neljälle ruotsalaiselle ja yhdelle tanskalaiselle. Ensimmäinen suomalainen, teatterijohtaja Mia Backman, sai Pro Finlandia -mitalin 21.2.1945. Paasikiven presidenttikaudella Pro Finlandia -mitalia annettiin suomalaisille vuosittain keskimäärin 15 kappaletta.

Vuosina 1956–1973 suomalaisille annettujen mitalien vuotuinen määrä vaihteli 15 ja 31 välillä vuosikeskiarvon ollessa 20 kappaletta. Eniten mitaleja annettiin vuonna 1958. Mitalin jakopolitiikka tiukentui 1974 niin, että siitä lähtien niiden vuotuinen määrä on vaihdellut 5 ja 14 välillä. Suomalaisille annettujen Pro Finlandia -mitalien määrän vuosittainen keskiarvo oli Koiviston kaudella 9, Ahtisaaren kaudella 8, Halosen kaudella 11, ja Niinistön kaudella niinikään 11.

Folke Gräsbeck & FLO SL Pro Finlandia.

Lisätietoa

• 1943 Pro Finlandia -mitalin perustaminen
• Saajat vuosikymmenittäin
• Saajat aakkosjärjestyksessä
• Ulkomaalaiset saajat