suomibanner

Lomake2016 1

Lomake 2016 tayttoohjeet 1

Ehdottaminen Suomen kansalaiselle

Ensisijaisena lähtökohtana on ao. henkilön henkilökohtaiset ansiot, joiden tulee olla keskitason yläpuolella, ja jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattitaidollaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus.

Erityisten ansioiden lisäksi komentajamerkki edellyttää pääsääntöisesti 50 vuoden ikää. Ritarimerkki ja ansioristi edellyttävät pääsääntöisesti 40 vuoden ikää. SVR:n I luokan mitali edellyttää vähintään 15 vuoden ja mitali 10 vuoden palvelusaikaa. Käytännössä nämä määräajat ovat pitempiä.

Ylempää kunniamerkkiä voidaan esittää aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua edellisen kunniamerkin saamisesta. Henkilölle, jolle tasavallan presidentti on myöntänyt arvonimen voidaan pääsääntöisesti myöntää kunniamerkki aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua arvonimen myöntämisestä. Arvonimi voidaan myöntää aikaisintaan viiden vuoden kuluttua kunniamerkin myöntämisestä.

Toisen kunniamerkin saaminen edellyttää aina saajan virka-aseman, toimenkuvan tai työtehtävän muuttumista entistä vaativammaksi ja henkilön erityistä ansioituneisuutta uusissa tehtävissään.

Ehdotukset lähetetään usein asianomaisille keskusjärjestöille tai vastaaville organisaatioille, jotka toimittavat ne edelleen asianomaiselle ministeriölle. Valtioenemmistöisten yhtiöitten ja valtion osakkuusyhtiöitten ehdotukset lähetetään Valtioneuvoston kansliaan, jonka kotisivuilta löytyy luettelo näistä yhtiöistä ja niitä hallinnoivista ministeriöistä tai hallinnoivista tahoista.

Varsinaisen esityksen ritarikuntien hallitukselle tekee ao. valtioneuvoston jäsen, esim. talouselämän osalta elinkeinoministeri. Koska ministeriöillä on esityksiä varten kiintiöt, joita ne eivät saa ylittää, on aloitteita ministeriöissä karsittava.

SVR:n ja SL:n ritarikuntien kunniamerkkien antamista koskevien määräysten (7.9.1945) mukaan Suomen kansalaisille annetaan kunniamerkkejä vuosittain itsenäisyyspäivänä (6.12.).Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa ja puolustusministeriössä palvelevat saavat heille tulevat merkkinsä puolustusvoimain lippujuhlan päivänä (4.6.). Itsenäisyyspäivän 6.12. kunniamerkkijaon ulkopuolella voidaan erikseen myöntää kunniamerkkejä teollisuus- ja liikeyritysten, järjestöjen tai yhdistysten täyttäessä pyöreitä vuosia (alkaen 100, 150, 200 vuotta). Tätä alempia merkkipäiviä, esim. 75- tai 50-vuotispäivää vietettäessä voidaan itsenäisyyspäivän jakoon ehdottaa tavallista enemmän kunniamerkkejä. Näissäkään tapauksissa ei pidä tehdä ehdotuksia rutiininomaisesti esim. palvelusvuosien mukaan, vaan tarkkaan punnittujen ansioiden perusteella.

Kunniamerkkiesityksen tekee asianomainen valtioneuvoston jäsen, oikeuskansleri, eduskunnan puhemies tai puolustusvoimain komentaja. Joulukuun 6. päivän jakoon tarkoitetut esitykset on ritarikuntien hallitukselle osoitettuina ja tarkoin perusteltuina toimitettava ritarikuntien kansliaan ennen lokakuun 1. päivää. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit, arkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri, hovioikeuden presidentit, maaherrat, piispat ja keskusvirastojen päälliköt sekä heitä vastaavat viranomaiset samoin kuin eri yritykset, laitokset ja järjestöt toimittavat tätä varten kunniamerkkiehdotuksensa ao. ministeriöön ennen elokuun 1. päivää.

Eri ministeriöt ovat hallinnonaloillaan antaneet asiaa koskevia erityisohjeita. Esityksen tarkoittaessa kunniamerkin antamista kesäkuun 4. päivänä ovat määräaikoina vastaavasti huhtikuun 15. ja maaliskuun 15. päivä. Tärkeää on, että ansiot ja henkilötiedot selostetaan tarkoin. Ehdottajalla, joka parhaiten tuntee alaisensa ansiot, on ensikäden vastuu kunniamerkkiasiassa. Kunniamerkin luokkaa ei kuitenkaan yleensä määritellä ansioiden suuruuden,vaan virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Eri yhteiskunnan sektoreiden laajuuden ja moninaisuuden johdosta on yksityiskohtaisia ohjeita tässä suhteessa vaikea antaa. Jos luokkaa koskeva ehdotus ei osu oikeaan, se korjataan ministeriössä tai ritarikunnissa.