suomibanner

Ritarikunnat

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ohjesääntö vahvistettiin 16.5.1919. Sen kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Asetuksella (747/1942) perustettiin Suomen Leijonan (SL) ritarikunta, joka siis on ritarikunnistamme nuorin. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista. SVR:n ja SL:n kunniamerkkejä voidaan antaa myös ulkomaalaisille. SVR:n ja SL:n ritarikuntien suurmestarina on tasavallan presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Näillä kahdella ritarikunnalla on yhteinen hallitus, johon suurmestarin lisäksi kuuluu kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. Toimihenkilöinä on rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä.

Kummallakin ritarikunnalla on suurristi, I luokan komentajamerkki, komentajamerkki, I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki. SVR:n suurristi ketjuineen on erikoinen kunnianosoitus, joka on suotu lähes yksinomaan valtionpäämiehille. Ritarimerkit eroavat toisistaan siten, että I luokan merkin nauhaan on kiinnitetty pyöreä ruusuke. SVR:n kaikkia em. luokkia voidaan antaa jalokivineen erikoisena kunnianosoituksena, samoin SL:n ritarimerkkejä nauhaan kiinnitettävine solkineen. Molempien ritarikuntien kunniamerkkejä voidaan sodan aikana sotilaallisista ansioista antaa miekkoineen. SVR:n ritarikunnalla on erikoismerkkinä ansioristi (aikaisempi ansiomerkki). Lisäksi SVR:lla on I luokan mitali ja mitali, edellinen myös kullatuin ristein. SL:n ritarikunnalla on erikoismerkkeinä Pro Finlandia-mitali, jota annetaan vain taiteilijoille ja kirjailijoille, sekä ansioristi.