suomibanner

Ritarikuntien vaihtuvat teemat

aa

Viimeisille sotiemme veteraaneille kunniamerkkejä

Veteraanip2017 vettunnus2Tämän vuoden kansallisena veteraanipäivänä viimeisiä aiemmin palkitsematta jääneitä sotiemme veteraaneja palkitaan Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla (SVR M I).

Nimilista palkituista on julkaistu 16.4.2019.

Palkittavia sotiemme veteraaneja on runsaat 3100 henkilöä. Mitalien jakamisen koordinoi Suomen Sotaveteraaniliitto.

Kunniamerkin antamisesta on päättänyt tasavallan presidentti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurmestarin ominaisuudessaan.

Valtakunnallisen kansallisen veteraanipäivän pääjuhla pidetään 27.4.2019 Kuopiossa. Vuoden 2019 kansallisen veteraanipäivän teemaksi on valittu On aika muistaa - Det är dags att minnas. Lisätietoja kansallisen veteraanipäivän ohjelmasta saa kansallisen veteraanipäivän kotisivuilta.

Kansallisen veteraanipäivän taustaa

Vuoden 1987 kansallisena veteraanipäivänä tasavallan presidentti Mauno Koivisto kiinnitti huomioita niihin sotaveteraaneihin, joilla ei ollut sotien muistomitalien lisäksi muita kunniamerkkejä. Näitä palkitsematta jääneitä veteraaneja palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Tästä tehtiin palkitsemiskäytäntö itsenäisyyspäivän yhteyteen.

Sotiemme veteraanien palkitseminen siirrettiin vuonna 2015  tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta kansalliseen veteraanipäivään. Yhteen laskettaessa viimeisten viiden vuoden kansallisina veteraanipäivinä on annettu runsaat 10.000 veteraanimitalia sotiemme veteraaneille.

Lapin sota oli Suomen toisen maailmansodan loppunäytös. Sitä ennen maamme oli joutunut taistelemaan itsenäisyytensä säilyttämiseksi kahdessa sodassa. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sodan päättymisen päivä on otettu sotiemme veteraanien juhlapäiväksi. Kansallista veteraanipäivää on Suomessa vietetty aina vuodesta 1987 alkaen. Lisää aiheesta linkistä kirjaan Sotiemme veteraanien päivä.

Kansallisen veteraanipäivän taustaa 

Veteraanijärjestöissä oli kiinnitetty huomiota siihen, että sota-ajan laajasta palkitsemisesta huolimatta monet sotiin osallistuneista noin 600 000 suomalaisesta ja ulkosuomalaisesta miehestä ja 100 000 naisesta olivat jääneet vaille julkista valtiollista tunnustusta. Monen veteraanin sotataipale oli jatkunut jopa vuosien ajan. Tasavallan presidentti Mauno Koiviston aikana oli alkanut käytäntö palkita aiemmin palkitsematta jääneitä sotaveteraaneja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Käytäntö jatkui Ahtisaaren ja Halosen presidenttikausilla, mutta se tavoitti kuitenkin vain pienen osan palkitsematta jääneistä.

Ritarikuntien suurmestariksi 2012 tultuaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi syksyllä 2014 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen esityksen, jonka mukaan vuosina 2015–2017 pyrittäisiin palkitsemaan kaikki kunniamerkittä vielä jääneet sotaveteraanit – miehet ja naiset. Hanketta päätettiin jatkaa vielä vuosina 2018–2019.

Kansallinen veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maamme itsenäisyyden puolustajille.