suomibanner

marski2b

Pienoiskunniamerkit frakissa ja smokissa

pienoisK2Pohjoismaissa pienoiskunniamerkkien on katsottu kuuluvan lähinnä pienempiin yksityisiin juhlatilaisuuksiin. Tämän perinteen vaikutuksesta Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallituksen säännöt kotimaisten ja ulkomaisten kunniamerkkien kantamisesta (1927) totesivat, että pienoiskunniamerkkejä kannetaan

niissä tilaisuuksissa, jolloin suurristin komentajat kantavat suurristiä liivin alitse kulkevassa nauhassa tai pelkkää rintatähteä. Niissä tilaisuuksissa, joissa suurristin komentajat kantavat suurristiä ketjussa tai liivin ylitse kulkevassa nauhassa, ei pienoismerkkejä kanneta.

Suomen ritarikuntalaitoksen keskeinen vaikuttaja vapaaherra E. F. Wrede halusi jo 1930-luvun lopulla sallia pienoiskunniamerkkien käytön niin suuressa laajuudessa kuin mahdollista. Hänen mielestään oli elegantimpaa käyttää frakissa pienoiskunniamerkkiriviä kuin raskaita alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä. Niinpä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallituksen säännöt kunniamerkkien käyttämisestä (1940) totesivat, että pienoiskunniamerkkejä kannetaan "etupäässä yksityisissä juhlatilaisuuksissa, mutta voidaan käyttää myös virallisissa juhlatilaisuuksissa", ei kuitenkaan tilaisuuksissa, jossa suurristiä käytetään ketjuineen.

Ulkoasiainministeriön protokollatoimikunta päätti 1963 suositella pienoiskunniamerkkien kantamista silloinkin, kun suurristiä kannetaan ketjussa. Ritarikuntien hallituksen esityksestä suurmestari Kekkonen muutti huhtikuussa 1970 vuoden 1940 sääntöjen 40 §:n 1 momentin muotoon: "Hännystakissa ja hengellisen säädyn virkapuvussa käytetään pienoiskunniamerkkejä etupäässä yksityisissä juhlatilaisuuksissa, mutta voidaan käyttää myös virallisissa juhlatilaisuuksissa".

Pienoiskunniamerkkien käyttö smokissa sallittiin ritarikuntien suurmestarin 1990 tekemällä päätöksellä.

Pienoiskunniamerkit ja niiden käyttö